Mut asiaan. Siis juuri nyt mun tilkkupeitto alkaa olemaan jo loppusuoralla ja tässähän oli siis kyse siitä että teen tilkkupeiton jonka päälle ompelen kuvia oman elämäni varrelta. Tärkeistä ihmisistä, eläimistä, perheestä... Yms. Niinkuin jokainen on varmaan joskus miettinyt sitä että jos kertoisi itsestään niin ei hän itsestään kertoisi vaan asioista jotka ympäröi häntä, joista hän pitää ja jotka ovat hänelle tärkeitä. Tällä perjaatteella siis etenen kuvien valitsemisessa.
Värimailmaksi valitsin hempeitä värejä koska tykkään aina välillä hempeillä pirteän ja ehkä kovan ulkokuoreni alla myös. Ja kun peitto tästä muodostuu niin eihän peittoa kanniskella yltympäriinsä vaan peitto on niinkuin henkilökohtainen asia jota kaikki eivät nää ja se on sinun omasi. Tällä siis mennään ja väreiksi päätyi vaaleanpunainen ja vaaleansininen vähän eri sävyissä!
Anteeksi kuvan jäätävä suuruus mutta en ole teknologian ihmelapsi. Elikkä joo tuossa kuvassa olen ommellut tilkut jo kasaan, mutta värimailma näkyy hyvin tässä. Hellää ja hempeää.
Idean tähän koko juttuun kuvien yhdistämisestä peittoon sain siitä kun olen monta kertaa ajatellut että kun minun nuoruudestani ei ole mitään valokuva-albumia ja se olisi joskus kiva toteuttaa että voisi vanhana sitten selata millainen tuuliviiri nuorena on ollut. Ja peittonahan tämä tulee helposti mukana joka paikkaan. Äiti sitten teki vähän taustatutkimustyötä että mikä olisi halvin tapa tulostaa kankaalle valokuvia kun koulussa testaamani tekniikka ei onnistunu toivomallani tavalla.
Tässä siis joitain kuvia siitä mitä peittooni tulee. Oikein terävälaatuisia on ja kestää 40asteen käsinpesun.
Mutta tilkkujen suhteen ei minun kohdallani niin onnelisesti käynyt. Paitakankaastahan on siis kyse. Koska yleensä tilkut leikataan leikkureilla että saadaan samankokoisia ja nopeammin niin leikkurien kadottua niin minähän itsepäisenä maalta tulleena tyttönä leikkasin joka ikisen tilkun käsin. Reilu 200:han niitä nyt yhteensä tuli. En jaksanut edes laskea tarkkaa määrää. Mutta tarpeeksi kuitenkin!
Peitosta tulee suurin piirtein minun pituiseni eli 159cm ja käsieni levyinen, että peiton alle mahtuu oikein kaksikin ihmistä hyvällä säkällä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti